Pikajunalla vanhaa rataa

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ

MIKSI JUNA EI KULJE PIEKSÄMÄELLE?

Opiskelijat keräävät nimiä henkilöjunien palauttamiseksi Pieksämäen ja Savonlinnan välille. Näin äkkiseltään idea tuntuu järkevältä: Pieksämäki on risteysasema, jonne tulee henkilöjunia neljästä suunnasta linja-autovuoroista puhumattakaan. Matkustajapotentiaali tuntuu suuremmalta kuin Parikkalan ja Savonlinnan välisillä vuoroilla, joita VR Oy ajaa ilman yhteiskunnan tukea ja joita myös on lisätty. Miksi siis junat eivät kulje?

Lehtitietojen mukaan VR Oy on ehtinyt jo kesällä ilmoittaa, ettei perusparannetulla radalla nähdä matkustajajunia. Samankaltaista sanomaa eroava pääjohtaja Henri Kuitunen kävi alkusyksyllä levittämässä Kainuussa: turha on odotella kaivatun yöjunan paluuta. Muuallakin Suomessa kuullaan tällaisia henkilöjunaliikenteen kehitysterveisiä. Taustatukea operaattori on saanut ainakin edelliseltä liikenneministeriltä, joka puolestaan valisti kansaa kertomalla, että VR on osakeyhtiö.

VR Oy todella on ainoa kotimaanliikenteen harjoittaja Ratahallintokeskuksen ylläpitämällä rataverkolla. Henkilöjunia yhtiö ajaa omalla riskillään sekä Liikenne- ja viestintäministeriön ostorahoilla. Yhtiö myös päättää, mitä yhteyksiä se ajaa omalla riskillään ja mistä yhteyksistä se vaatii omistajaltaan valtiolta rahaa. Jos rahaa ei tule ja VR Oy niin haluaa, liikennöinti loppuu.

On kulunut jo reilu vuosikymmen siitä, kun rataverkon ylläpitovastuu siirrettiin Valtionrautatiet-nimiseltä virastolta valtiolle. Laitos-VR:n seuraajayhtiö päättää kuitenkin yhä kotimaan henkilöliikenteen harjoittamisesta meidän kaikkien omistamalla rataverkolla. Miltä kuulostaisi, että yksi yhtiö päättää linja-autojen kulusta ja kulkematta jäämisestä valtion ylläpitämällä tieverkolla?

Suomessa muistellaan yhä Britannian rautatiejärjestelmän epäonnistunutta yksityistämistä, jos joku uskaltaa ehdottaa usean henkilöjunaoperaattorin järjestelmää meillekin. Todellisuus on kuitenkin toinen, koska rataverkko palautui yhteiskunnan hallintaan, ja yksityiset operaattorit ovat ainakin huimasti nousseiden matkustajamäärien perusteella onnistuneet tehtävässään. Edelleen Britanniassa aniharva junayhteys perustuu puhtaasti rautatieyrityksen omaan liiketaloudelliseen harkintaan.

Naapurissamme Ruotsissa on jo pitkään ollut useita henkilöjunaoperaattoreita. Myös aluetasolla on sanansijaa siitä, missä henkilöjunia kulkee. Henkilöjunaliikenteen kulkumuoto-osuus on meitä korkeampi, vaikka asukastiheys on molemmissa maissa liki sama. Kehitys on niin pitkällä, ettei sikäläinen VR enää kampita uusia tulijoita vaan on mukana rautatieoperaattoreiden omassa etujärjestössä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän tutkimaan henkilöjunaliikenteen kilpailuttamista ”ainakin” pääkaupunkiseudulla. Koko rataverkon käyttöperiaatteiden pohtiminen olisi kuitenkin järkevin näkökulma. Nähtäväksi jää, kuinka laajalti työryhmällä on uskallusta tutkia asiaa. Ennakkoluuloton lähestymistapa todennäköisemmin palauttaa henkilöjunat myös Pieksämäen ja Savonlinnan välille. Mutta eipä toki nimen kirjoittaminen adressiin asiaa pahenna.

Kalevi Kämäräinen

Julkaistu Itä-Savo-leghdessä 4.11.2008