Ministeriön käyttämän konsultin toimia voidaankin arvostella. Yhtiö on jo aiemmin ollut tietoinen siitä, että sisämaan yöjunien matkustajamäärät ainakin ajoittain ylittivät VR:n ilmoittaman kannattavuusrajan mukaiset 150 - 200 matkustajaa. Niin ikään tiedossa on, että muualla Pohjoismaissa kulkee vain osa-aikaisesti tuen tarpeessa olevia yöjunia. Sitä konsultti ei kuitenkaan pohtinut, kuinka meillä subventiota edellyttävät ajanjaksot voitaisiin erottaa itsekannattavasta kulkuajasta.

LVM:n virallisessa selvityksessä on muutenkin omituisuuksia: miten yöjunien päästöt voivat olla päiväjunia suuremmat? Myös todelliset liikennöintikustannukset ovat hämärän peitossa ministeriön päätettyä salata kaikkien ostojunien taloustiedot. Tänä keväänä Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen lainvastaisesti perusteltuna, mutta virkamiehet aikansa mietittyään uudistivat päätöksensä, josta taasen on valitettu. Itse asiassa on yhä epäselvää onko muilla kuin VR:llä näitä tietoja; yöjunien vielä kulkiessa korkea virkamies ehätti kertomaan, että laskelmat ovat operaattorilla, eivätkä ne ministeriötä paljoa kiinnosta.

Selvityksessä on yöjunien tarvetta ja suosiota tukeviakin seikkoja. Esimerkiksi tarpeettomuuden perustelu vuoteen 2030 asti ulottuvilla arvioilla voitaisiin kääntää toisinpäin. Selvittäjät myös tietävät väestön keskittyvän maakuntakeskuksiin ja ikääntyvän. Toisaalta vaihtoehdoiksi tarjotut liityntäkuljetukset linja-autolla ovat takavuosien tutkimustiedon mukaan huono vaihtoehto. Tällaisten vuorojen matkustajamäärät jäivät 40 – 60 prosenttiin junien käyttäjämääristä (valitettavasti selvitys on niin vanha, ettei se ole luettavissa internetissä).

Sittemmin tilanne on myös muuttunut niin, että VR kertoo säilyttävänsä vanhaa sinistä vaunukalustoa pahan päivän varalle (pahoja päiviähän on viime vuosina riittänyt). Väite näiden vaunujen elinkaaren lopusta on siis jälleen kerran osoitettu vääräksi ja uusien makuuvaunujen hankintatarve voidaan kyseenalaistaa. Toisaalta reittivalintojen takia kenties tarpeellisia aggregaattivaunuja saadaan Kemijärven radan sähköistyksen valmistuttua. Niin ikään niitä voidaan taloudellisesti rakentaa lisää, vanhoja autovaunujen lastauslaitureita korjata tai rakentaa uusia, kuten Kemijärven lastauslaituri ja aggregaattien alkuperäisestä ilmoituksesta suuresti pudonnut hinta osoittavat.

LVM:n selvityksestä käyvät ilmi erityisesti huonot poikittaisyhteydet (esimerkiksi välit Joensuu – Turku ja Joensuu – Tampere), jotka johtavat hotelliyöpymiseen tai oman auton käyttöön. Yöjunien taloutta puolestaan parantaisi, jos perinteisen kahden eri reitin sijasta voitaisiin kulkea mahdollisimman pitkälti yhtä matkaa. Suunniteltaessa aikataulut huolellisesti esimerkiksi Tampereen ja Kuopion saapumis- ja lähtöajat voidaan saada yöjunamatkustuksen kannalta jotakuinkin mielekkäiksi reittien ääripäitten siitä kärsimättä. Pitkälti yksiraiteisesta rataverkosta huolimatta käyttämätöntäkin kapasiteettia on olemassa tavaraliikenteen vähennyttyä viime aikoina huomattavasti.

Loppuvuodesta 2009 allekirjoitetun 10-vuotisen sopimuksen mukaan VR:n voidaan edellyttää ajavan kannattamattomia henkilöjunia myönnetyn yksinoikeuden vastineeksi ostojunien lisänä. Miettimällä reittivalintoja, käyttämällä sopimuksen mukaista palveluvelvoitetta ja haarukoimalla tukea mahdollisesti tarvitsevat reittien osat ja kulkuajat, kulkisivat yöjunat todennäköisesti halvemmalla kuin vuoden 2006 tilanteeseen palaamalla.

Myös vaihtoehtoiset rahoituslähteet kuten esimerkiksi selvityksessäkin mainitut valtion aluekehitysmäärärahat on tutkittava. Kun vielä otetaan huomioon, että nykyisellä kalustolla todennäköisesti pärjätään, yöjunien virallisen selvityksen mukaiset suuret tappiot eivät voi pitää paikkaansa. Palauttaminen edellyttää kuitenkin kriittistä ajattelua. Ei edes ”omiin” virkamiehiin pidä sokeasti uskoa. Siksi Kyllösellä on kivinen polku kuljettavanaan, mutta kallio ei sitä kuitenkaan tuki.

Annetaanpa lopuksi puheenvuoro Kyllöselle kansanedustajana: ”Mitä hallitus aikoo tehdä, että sisämaan yöjunaliikenne aloitetaan uudelleen tai ainakin aidosti selvitetään sen aloittamismahdollisuudet ja uskooko hallitus suoralta kädeltä kaikki VR Oy:n tappiollisuusväitteet ja yritetäänkö aidosti junaliikenteestä tehdäkään kannattavaa esimerkiksi asiakaspalautetta ja toiveita tai kehittämisajatuksia kuuntelemalla - kaupanteossa asiakas on aina oikeassa, mutta joukkoliikenteessä näkyy olevan erilaiset pelisäännöt, ja kuitenkin asiakas on myös joukkoliikenteen maksajana?” Sitaatti on syksyltä 2009. Ministerinä Kyllönen voi joko jatkaa edeltäjänsä Vehviläisen ”virkamieslinjaa” tai vaikuttaa kaipaamaansa joukkoliikenteen ajattelutavan muutokseen.

Kalevi Kämäräinen
Puheenjohtaja
Suomen Rautatiematkustajat ry

Oheisissa linkeissä on LVM:n virallinen selvitys sisämaan yöjunien palauttamisesta, Suomen Rautatiematkustajat ry:n kritiikkiä siitä sekä konkreettinen aikatauluehdotus (tarkkaavainen lukija voi löytää aikataulusta yöjunien virtuaalisen yhteentörmäyksen). Liikenneministeri Vehviläinen ei koskaan vastannut yhdistyksen avoimeen kirjeeseen.

http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964900&name=DLFE-10614.pdf&title=Julkaisuja 9-2010 http://www.rautatiematkustajat.fi/Avoin01072010.pdf http://www.rautatiematkustajat.fi/Jns-Kon-Ol201A.pdf