Ministeri Vehviläinen valitsi puolensa

Kemijärven yöjunasekoilu

Kysymys on palveluasenteesta

Junapysäkkien lakkauttaminen järjettömästi perusteltu

Uudenkaupungin junakeskustelu ajautunut sivuraiteelle

Yöjuna Koillismaalle?

VR:n liikennemonopoli harkintaan

Rataverkko demokratian aikaan

Kritiikkiä faktapohjalta. kiitos!

Taavetin juna-aktivistit Kemijärven tiellä

Kuluista perillä vain harvat

Pikajunalla vanhaa rataa

Miksi juna ei kulje Pieksämäelle?

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ

SISÄMAAN YÖJUNAYHTEYDET PALAUTETTAVA

VR Oy:n sallittiin lakkauttaa ns. sisämaan yöjunayhteydet tappiollisina ja matkustajamääriltään vähäisinä Kerava – Lahti-oikoradan valmistuttua syksyllä 2006. Makuuvaunuja kaivataan kuitenkin jatkuvasti takaisin; viimeksi maaliskuussa eduskunnassa kyseltiin yöjunayhteydestä Kajaaniin. Ministeriön ja operaattorin vastaus on kuitenkin aina sama: ostoliikennerahaa ei ole eivätkä yhteydet kannata. Luon aiheesta pikaisen katsauksen muutamien lausuntojen valossa.

Liikenneministeriön virkamies totesi helmikuussa 2006 sanomalehdessä, ettei ministeriössä tiedetä sisämaan yöjunien matkustajalukuja. Haastateltava myös yksitotisesti töksäytti Kainuun yöjunaliikenteen loppuvan (”Piste”). VR Oy:n henkilöliikennejohtaja puolestaan kertoi syyskuussa 2006 toiselle sanomalehdelle, ettei sisämaan yöjunamatkustuksen kehityksestä ole tietoa, koska vuotta 2005 aiemmat matkustajatilastot eivät ole säilyneet.

Liikenneministeri Vehviläinen vastasi helmikuussa 2008 Joensuun yöjunien tappiollisuutta koskevaan kysymykseen. Hänen mukaansa ministeriöllä on rautateiden ostoliikenteen osalta vakiintuneet valvonta- ja seurantamekanismit sekä menettelyt liikenteenharjoittajan raportoinnista ministeriölle. Ministerin mukaan raportoinnista on myös saatu riittävät tiedot yöjunaliikenteen tuottojen ja kustannusten arviointiin.

Ostoliikennesopimuksissa on todellakin ollut valvonta- ja seurantamekanismeja. Mutta miten näitä mekanismeja on käytetty? Haastattelulausunnoista ja ministerin vastauksesta tulee ensinnä mieleen kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisen mukaan virkamies on helmikuussa 2006 ollut rehellinen todetessaan ettei ministeriö tiedä matkustajalukuja. Ministeri on puolestaan myöhemmin tullut allekirjoittaneeksi asiakirjan, jossa virheellisesti väitetään raportoinnin olleen asianmukaista.

Toisen vaihtoehdon mukaan helmikuinen virkamiehen rehellisyydenpuuska on johtanut ministeriön ryhdistäytymiseen ja VR Oy:ltä on vaadittu puuttuvia tietoja käsityksen saamiseksi ostoliikenteen ja muun muassa sisämaan yöjunien matkustajamäärän kehityksestä. Saatu tieto on kuitenkin aukollista, koska rautatieyhtiö ei ole voinut toimittaa kadonneita vanhoja matkustajatilastoja.

Junamatkustuksen suosio on kasvanut ja näin on myös käynyt valtaosin ilman yhteiskunnan tukea kulkeville Lapin yöjunille. Miksi siis sisämaan yöjunat eivät vielä voisi olla tarpeen? Lapin tavoin sisämaassakin on suuria matkailukeskuksia joko aivan radan varressa tai lähellä rataa. Sadan henkilön edestakainen junareissu Helsingin ja Pasilan välillä on liikennesuoritteena mitattuna 600 henkilökilometriä. Jos taas sata Vuokattiin autoilevaa lomailijaa matkustaisi yöjunalla edestakaisin Joensuun kautta, lukema on 166.800 henkilökilometriä. Kaukojunaliikenne tekeekin ”ilmastotalkoiden” kannalta ansiokkaasti tulosta matkojen pituudella siinä missä paikallisliikenne jyllää suurilla matkustajamäärillä.

Voidaan toki ajatella, että virkamies on vaikkapa taitamattomuuttaan lipsauttanut väärän tiedon ministeriön hallussa olevasta ostoliikenneinformaatiosta. Tai ehkäpä vielä jokin muu selittää ristiriitaiset lausumat. Sikäli kuin oman toiminnan uskottavuus kansalaisten silmissä yhtään kiinnostaa, ministeriö ryhtyy avoimesti selvittelemään sisämaan yöjunien nykyisiä mahdollisuuksia puhtaalta pöydältä selittelyiden sijasta.


Kalevi Kämäräinen

Kaleva 31.5.2009