Kysymys on palveluasenteesta

Junapysäkkien lakkauttaminen järjettömästi perusteltu

Uudenkaupungin junakeskustelu ajautunut sivuraiteelle

Yöjuna Koillismaalle?

VR:n liikennemonopoli harkintaan

Rataverkko demokratian aikaan

Kritiikkiä faktapohjalta. kiitos!

Taavetin juna-aktivistit Kemijärven tiellä

Kuluista perillä vain harvat

Pikajunalla vanhaa rataa

Miksi juna ei kulje Pieksämäelle?

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ

KEMIJÄRVEN YÖJUNASEKOILU SE VAIN JATKUU

Lapin Kansan uutisessa "Kemijärven yöjunaliikenne saavuttanut tavoitteensa" (14.2.) mainitaan, ettei yhteys olisi kannattava.  VR Oy: n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen tosin vaikenee siitä, millä matkustajamäärillä talous saataisiin kuntoon. Jaatinen kertoo myös matkustuksen kasvaneen huomattavasti erityisesti pohjoiseen suuntautuvilla reiteillä. Syinä Jaatinen luettelee muun muassa nopeutuneet aikataulut ja uuden kaluston. Siksi on paikallaan katsoa yhteyttä Helsinki - Kemijärvi historiallisesta perspektiivistä.

Vuoden 1983 "kevätturistin" mukaan (voimassaoloaika 1.3.- 28.5.1983) junan P 63 kokonaismatka-aika oli 14 tuntia 40 minuuttia. "Isoja" väliliikennepaikkoja oli 10, minkä lisäksi Rovaniemen ja Kemijärven välillä palveltiin seitsemää seisaketta. Väliasemilla juna seisoi yhteensä 116 minuuttia ja rataosan Helsinki - Rovaniemi osuus kokonaismatka-ajasta oli 12 tuntia 40 minuuttia. 

Nykyinen P 265 tekee matkaa 14 tuntia 10 minuuttia ja pysähtyy 13 väliasemalla, joilla seisominen on vähentynyt 12 minuutilla 104 minuuttiin. Helsingin ja Rovaniemen välinen matka-aika on 12 tuntia 23 minuuttia eli vähennystä on 17 minuuttia. Keväällä 1983 sähköistys ulottui Kokkolaan. minkä jälkeen sen osuus on liki kaksinkertaistunut (väli Helsinki -Kokkola on 479 kilometriä ja Kokkola -Rovaniemi 421 kilometriä). 

Pitkälle edennyt sähköistys on siis nopeuttanut junaa puoli tuntia?! Taidankin paljastaa selektiivisen propagandan: VR Oy tietää hyvin yöjunien pärjäävän kiireettömällä aikataululla. Itä-Suomen yöjunat tosin on lakkautettu vetoamalla vähentyneisiin matkustajamääriin ja nopeutuneisiin päiväjuniin jotka aloittavat taipaleensa aamuyöllä).

Liikenneministerit ovat perinteisesti toimineet VR Oy:n viestinviejinä kansalaisille ja kansanedustajille. Tässä suhteessa pidän ministeri Huovisen 10.2.2006 päiväämää Markus Mustajärvelle annettua vastausta (kk 1086/2005 vp) surullisenkuuluisana. Huovinen nimittäin myönsi Kemijärven yöjunan kannattamattomuuden olevan vasta uhka eikä tosiasia. Tuona vuonna junassa oli 22.535 matkustajaa.

Vuonna 2008 matkustajia 011 uutisen mukaan 37600. Jos toteutuneen 10 kuukauden luvun korjaa vuoden mittaiseksi arvioksi, matkustajamäärä olisi noin 37.600. Tämä on aina vain enemmän kuin uhanalaisuuden vuonna 2006. Vaikka otetaan huomioon investoinnit (uudet Kemijärvellekin kulkevat makuuvaunut ja aggregaatit), ytimenä tuntuu olevan haluttomuus ajaa junaa "perille" asti. Keinona käytetään ainakin junan talouslukujen tulkintaa erikseen väleillä Helsinki -Rovaniemi ja Rovaniemi -Kemijärvi.

Liikenneministeriö on asettanut kaksi työryhmää pohtimaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista. Toimeksiannon täydentämisen jälkeen pohdinta ei rajoitu pelkästään pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen. Nähtäväksi jää saako VR Oy uusia viestinviejiä vai kyetäänkö henkilöjunaliikenteen kehittäminen erottamaan yhtiön mielihaluista.



Kalevi Kämäräinen

Koillis-Lappi 3.2.2009